sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Lappalaiskoirien rally-tokomestaruudet

Lauantaina pakattiin auto täyteen koiria ja suunnattiin keula kohti KAT-tilaa. Meillä Rovan kanssa olisi edessä eka virallinen rally-tokokoe ja se korkattaisiin, noh missäs muuallakaan, kuin lappalaiskoirien mestaruuskisoissa. Oltiin kuluneella viikolla saatu tosi kivoja treenejä alle, joten hyvin mielin lähdettiin koitokseen.

Sain Rovan viriteltyä tosi kivasti ennen lähtöä. Ollaan treenattu kehään tulemista jonkun verran, nyt se meni tosi näpäkästi. Itseäni jännitti tosi paljon ja oikeastaan sekin johtui parista kyltistä radan keskivaiheilla (eteentulot).

Rova aloitti hienosti radan, sitten pieni notkahdus jossa en saanut koiraa mukaan aivan heti mukaan, siitä lähti pisteitä. Pahin möhläys tuli sitten kyltillä koira eteen, vasemmalta sivulle. Koira meni vähän vinoon eteen, sitten tulikin aivopieru ja ohjeistin koiran tulemaan takaa sivulle - onneksi kuitenkin näyttäen kädellä sivulle vasemmalta. Rova hieman katsoi ja tuli kuitenkin oikeaoppisesti sivulle, mutta itse siinä jännityksessä päätin kiristää narua. Loppurata oli kivaa menoa, muutaman kerran Rovaa hieman haukututti, siitä lähti pari pistettä pois.


Pisteitä kerättiin 96/100p! Sillä ei rotumestaruuksissa sijoituksille päästy, sillä upeita suorituksia rodussa nähtiin useampia. Sehän ei mitään haittaakkaan, me saatiin juuri se mitä tultiin hakemaankin, eli onnistunut kisa. Onnea mielettömästi kaikille kisassa pärjänneille. Hyvä me!

Alokasluokan ja talkootöiden jälkeen suunnattiin vielä Vermoon Lahkun kanssa, jossa ojennettiin tassu verikokeiden vuoksi. Seuraavan viikon aikana pitäisi siis tietää tulokset PRCD-PRA:n, pompen ja DM-statuksen osalta.


Me tehtiin se!

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Laske kymmeneen ja muista kehua

Meillä oli toinen ja toistaiseksi viimeinen tuurausvuoro Maijun treeneissä, tehtiin taas möllirataa. Ihan viime viikon aikana on tullut huomattua, että Lahku reagoi tosi helposti häiriöön, nyt meni vuoron ensimmäinen 10min keskittymistä opetellessa. Haukuntaa kuului viereiseltä kentältä, Maiju oli niin ihana, odottelemaan tuli toinen koira odottamaan vuoroaan. Wuh. Tämä vaihe on onneksi ohimenevä ja onhan se niin, että vain treenaminen häiriössä kasvattaa sietokykyä häiriön kestämiseen!

Vinoesteet olivat hyvä haaste meille. Multa puuttui alussa kaasu, mutta saatiin kivat pari onnistunutta rataa tehtyä. Maiju sanoi, että 7-9 kohdassa koira ei edes vilkaissut minua kun painoi menemään. Kivat, haastelliset treenit.


Kertailtiin välissä Rovan kanssa rally-tokon saloja. Alkaa olemaan viimeiset treenit ennen rotumestaruuksia. Laadin päähäni radan, jota lähdin suorittamaan. Otin ennen lähtöä kontakti- ja lähtöharjotteita. Kehuin suhteellisen väljästi, mikä omasta mielestä nostatti Rovan virettä hyvällä tavalla. Tehtiin kivoja pätkiä, eteentuloissakin koira tosi kuulolla. Hihna oli löysällä ja vain vasemmassa kädessä. Toimi!

Mentiin ottamaan Melissan kanssa vielä treenien jälkeen nopeat keppitreenit ja päästiin siihen pisteeseen, että kuuden kepin sarja meni vain yhdellä verkolla! Täältä tullaan verkottomat kepit! Lahkulle teki vaikeinta lopun viimeiset kepit selkeästi eniten ja se joutu miettimään tosi paljon siinä kohdassa, että teki oikein.


Kooste Lahkun treeneistä tiistaina!

Tiistaina tehtiin Melkun suosittelemaan kuuntelemisharjotteita, jossa käskytän Lahkua ja hän itsenäisti hakeutuu esteille. Tämähän meni jopa ihan kivasti. Keppejä tehtiin taas, helpottelin ajoittain lisäämällä verkkoja, jotta hyvä fiilis ja meno säilyy. Ihan näppärä pentu, nyt päätin laittaa jo etupalkan mikä toimi. Loppukepit tuottaa edelleen hankaluuksia, mut hyvään suuntaan ollaan menossa.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Täyden tohinan viikko

Kahdet ohjatut agilitytreenit, kahdet omatoimi agilitytreenit, yhdet omatoimi rally-tokotreenit ja yhdet ohjatut rally-tokotreenit. Tällä viikolla mentiin haipakkaa koirarintamalla, sillä lähes päivittäin tuli koirien kanssa jotain tehtyä. Täytyy kyllä todeta, että tällaista menoa ihan joka viikko ei ole. Onneksi. Mutta toisaalta jokaisen treenin jälkeen oli huippufiilis ja se varmistaa aina vaan sitä, miksi sinne treenikentälle lähdetään: nauttimaan yhteisistä jutuista!


KESKIVIIKKO
Keskiviikkona lähdettiin uhmaamaan ulkotreenaamista Annan kanssa rally-tokon osalta. Molemmat pojat pääsivät mukaan, Lahku sai ennen treenejä kuitenkin porokoiratyttöjen kanssa juoksennella koirapuistossa. Meidän treenit pidettiin hankikantasilla kaukalossa, olosuhteet olivat muuten oikein hyvät, mutta ajoittain tuuli kohtuu kovaa, jolloin rally-kyltit sai kyytiä. Meidän rata meni lähtö-ohjaajan ympäri myötäpäivään-eteen istu, oikealta sivulle, istu-juosten-pujottelu edestakaisin-normaali vauhti-vasen täyskäännös-360 oikeaan.

Olin hierottavana muutama tunti aikaisemmin ja rataan tutustumisessakin huomasi vain, kuinka ei ollut mitenkään terävimmillään. Rovalla oli todella hyvä mielentila treeneissä, siis sellainen et seuraamisessa etutassut nousee niin korkeelle kun vain voi ja katse ei tipahda hetkeksikään. Kunnon tekemisen meininki. Sillä oli niin paljon intoa, että ei meinannut vierellä pysyä. Teki päheesti ekalla kerralla juosten pujottelun! Muuten vähän siellä täällä omia virheitä kuten kävelet suoraan merkkiin, koira osuu merkkiin, teet väärän liikkeen. Ei ihme jos koirakin on yhtäkkiä kuutamolla.

Pyysin Annaa ottamaan videota suorittamisesta, jonka Rova otti ihan jäätävänä häiriönä. Anna on toiminut niin monet treenit Rovalle palkkaajana, joten keskittymisessä oli paljon petrattavaa. Kuitenkin hyvä häiriötreeni. Saatiin pari onnistunutta lyhyttä pätkää tehtyä. Sen jälkeen alkoi haukkuminen vaikka tekeminen jatkui silti innokkaana... Minusta oli vain parasta, että Rova teki niin täysiä ja intoa puhkuen, niin ei haitannut vaikka pakka leviääkin muuten!

TORSTAI JA PERJANTAI
Tehtiin mustilla ratanumeroinneilla +5 esteen sarjoja ohjatuissa treeneissä. Tykkäsin todella paljon radasta, se oli tosi haastava, mutta jotenkin taas järki ei pysynyt mukana hommassa. Oli vimmatusti halua onnistua, mutta en saanut ohjattua Lahkua niin hyvin kuin olisin halunnut. Ollaan treenattu tosi paljon vaikeasta kulmasta putkeen menoja, mutta näissä treeneissä ei aina osunut oikeaan. Ja syynä minun huono ohjaus. Puomi sujui jo tosi kivasti. Saatiin myös Melkun opastuksella hyvin alkuun meidän verkottomia keppejä, tsemppasin koiraan vierellä ja tahditin - kuuden sarjan kepeillä meni vain parin verkon (vaihdellen paikkaa) tuella. Jees!

Kaiken kaikkiaan ohjatuista treeneistä jäi tosi hyvä fiilis. Katsoin seuraavana aamuna treeneissä otettuja videoita ja ärsyynnyin niin paljon siitä miten ohjasin koiraa, joten päätin töiden jälkeen lähteä kokeilemaan tietyt kohdat uudestaan. Kannatti! Katsoin torstain treeneissä muiden ohjaustyylejä ja ne innoittivat kokeilemaan uutta.



LAUANTAI
Oman seuran agilitykisojen talkoiden jälkeen suunnattiin lappalaiskoiraporukalla Agiliitäjien hallille. Nina piti meille rally-tokon treenit, viimeiset kunnon ohjatut treenit ennen lajin rotumestaruuksia ensi viikonloppuna. Rallyn treenaaminen saa mut jostain syystä epävarmaksi, ehkä sen takia kun alla on kuitenkin tosi vähän kunnon treenikertoja ja itelleen kelpaa vain onnistuminen. Kuitenkin Rovan kanssa saatiin ihan kunnon AHAA-ELÄMYKSIÄ Ninan opissa ja koin olevan enemmän sinut kentällä koiran kanssa kuin aiemmin. Tiettyihin asioihin saatiin tosi paljon selvyyttä!

1. Luota koiraan, se osaa kyllä. Lisäksi ei tarvitse kehua taukoamatta tai käskyttää seuraamaan joka toinen metri (mikä jännittäminen). Less is more varsinkin Rovalle.
2. Tilaa kyltteihin, että Rovan kokoinen koira pystyy ne tekemään ilman, että osuu.
3. Pujottelussa jne. Rova menettää malttinsa jos teen vasempaan käännöstä liian jyrkästi - tee isommalla kaarroksella.
4. Remmi ehdottomasti VASEMPAAN käteen ja tarpeeksi löysä.
5. Hengitä liikkeiden välissä.
6. Ennen kisoja tee lähtöharjoituksia.

Videolla koko rata, jossa palkkasin kolmesta eri kohtaa. Jossa myös tein olettamuksen, että koira ei kyllin hyvin seuraa ja aloitin alusta, turhaan. Lopussa onnistumisen vuoksi menin maali-kyltinkin väärältä puolelta, mutta se laitettakoon täysin vain ilon piikkiin, kun saatiin palaset loksahtamaan paikoilleen!


Nyt pistän villasukat jalkaan, teeveden porisemaan ja avaan Netflixin ja aion hautautua loppuillaksi peiton alle. Huomenna sitten taas kohti uutta viikkoa ja ohjattuja Maijun treenejä!

tiistai 12. maaliskuuta 2019

Hyvä aloitus viikkoon

Maanantaina oli Maijun treenit Ojangossa, päästiin paikkaamaan yhtä osallistujaa nyt täksi ja seuraavalle viikolle. Meille treenien teema oli irtoamista, mentiin mustalla merkitty rata. Sain kuitenkin vähän haastetta ohjaamiseen valssien kanssa. Tehtiin ennen omaa vuoroa vähän keskittymistreeniä hypyttämällä estettä. Lahku on jotenkin tällä hetkellä tosi häiriöherkkä ja se olikin mielellään aina pinkomassa Maijun luokse. Saatiin silti hyviä kokonaisuuksia tehtyä - ennenkaikkea hyvällä vauhdilla ja fiiliksellä. Oli tosi hyvät treenit!

Asia mikä tuon murkkuikäisen pojan kanssa monesti jää: superpalkka aina kun luopuu häiriöhetkestä.


Tiistaina käytiin treenaamassa hieman keinua, putkeen hakeutumista ja keppejä. Kentällä oli valmiiksi jo putket puomin alla, joten hyödynsin sen ja katsoin miten Lahku hakeutuu putkeen kun itse olen ohjaamassa kauempana. Hienostihan se meni. Keinua oltiin aiemmin paukuteltu jonkun verran ja vahvistettu puomille tulemista, tänään otettiin askel kohti puomin suorittamista. Siitä ei videota saatu, mutta hienosti Lahku on saanut itseluottamusta tekemiseen. Kepeissäkin saatiin asioita eteenpäin, koko ajan pystyy ottamaan enemmän ja enemmän verkkoja pois! Kohti verkottomia keppejä!

Lahku myös punnittu tänään ja painoa reilu 1-vuotiaalla noin 14.6kg. Pikkuinen kiituri!

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Hyvän mielen agilitytreenit

Meidän torstaisissa agilitytreeneissä Melkku pisti meidän hieman pois mukavuusalueelta. Ollaan tosi paljon keskitytty fiilikseen ja oikeastaan vaan täysiä päästelyyn, niin nyt oli mukava vaihtelu, kun joutui oikeasti miettimään miten ohjaat koiraasi. Tää rata oli tosi kiva, meiltä toki pois jäi A-este ja kepit. Rata pätkittiin meille kolmeen osaan.


Lahku oli super. Sillä on ollut aavistuksen vaikeaa häiriössä treenailla ylipäätään, mutta nyt sitä ei juurikaan näkynyt. Meidän pakkovalssit meni tosi hienosti, koira haki hyvin esteille ja päästelikin tosi hyvällä fiiliksellä. Vaikka Lahkua lopuksi alkoi jo väsymään, se jaksoi tosi hienosti tehdä pätkät.

Vieläkin saan toivoa itseltäni malttia käskytykseen (eli yksi selvä käsky, koira tietää kyllä), ohjata koiraan käännöksiin tiukemmin (fiiliksellä nyt mennään ja vähän nopeeta) ja ei itse tarvitse liikkua esteitä hipoen. Tee enemmän lentäviä lähtöjä.

Vaikka tiedän kuinka olevani vasta alussa omassa kehityksessäni ohjaajana, nälkä oppimiseen on kova. Välillä tuntuu, että menee niin pää pilvissä kun kaikki on uutta ja hienoa ja jokainen pieni oppiminen on niin uskomatonta. Toisaalta uskon myös itsekriittisyyden tasapainottavan tätä tosi paljon. Muuten sitä putois tosi korkealta ja kovaa.

 
Ulkoasun muokkauksineen tehnyt Viivi 2012
Alkuperäinen versio BloggerThemes, kiitos!