maanantai 14. tammikuuta 2019

Rovan TOKOtreenit 1

Vihdoin ja viimein sain itseäni niskasta kiinni ja ilmoitin Rovan ALO-luokkaan valmistavalle kurssille. Nyt me sitten treenaillaan joka toisen viikon maanantaina ohjatusti, mikä on kyllä kultaakin tärkeämpi juttu. Sen jälkeen kun laitoin tokoilun Rovan kanssa tauolle reiluksi puoleksi vuodeksi, ei hirveästi valvovan silmän alla ole tullut treenailtua. Kun murrosikä näyttää hieman rauhoittuneen, uskalluin haaveilemaan jo siitäkin, että tänä vuonna korkattaisiinkin alokasluokka. Mikä sinäänsä ei ole mikään mahdoton "haave", koska ne pohjat mitä Rovan kanssa tehtiin ennen murrosikää, riittänevät hyvin kisoissa. Nyt ne taidot pitää vain siirtää häiriöön ja ketjuttaa liikkeet ja pitää ilonen fiilis koko ajan.

Rova lokakuussa 2018

Treenit aloitettiin kertaamalla jokaisen tavoitteet ja avainjuttuja mitä halutaan tältä ryhmältä. Otin sen jälkeen Rovan autosta ja odotettiin kentällä muiden ryhmäläisiä. Rova tarjosi hyvin kontaktia, mutta hieman reagoi muihin ryhmäläisiin, kun siirtyivät omille paikoilleen. Ei tule sinäänsä uutena juttuna, mutta toisaalta Rova reagoi niihin huomattavasti paljon vähemmän kuin oletin ja palasi aina kontaktiin. Paikkamakuussa hyvin kontaktissa, palkkasin paljon. Tehtiin vielä liikkeen jälkeen luoksetulot kun muut odottivat, tosi hienosti tuli luokse kivalla vauhdilla.

Käytiin läpi omalla vuorolla perusasennon paikkaa, mikä selkeästi tauon jälkeen on mennyt hieman liian eteen. Tähän treeniä, ensin käsiavulla. Perusasentoon myös eri kulmista, ei aina edestä. Otettiin väliin luoksetulo mikä taas tosi hieno, pallopalkka. Loppuun vielä pieni seuraamispätkä jossa käännös oikeaan ja täyskäännös, sekä muutama pysähdys. Tosi hienosti, ainut mitä korjattava oli tosiaan täyskäännöksen paikka (käännyn vasemmalle), joka hieman edessä.

Asioita mitä treenata:
- Kestoa (perusasennossa), koiralle kestävyyttä ajallisesti, kun ei heti tehdäkkään jotain. Nyt hieman turhautuu.
- Perusasennossa paikka. Nyt hieman liian edessä. Ensin käsiavulla. Muista pitää kriteerit korkealla, koska Rovalla hyvä perusasentoon tuleminen.
- Täyskäännöksessä paikka liian edessä, treenaa tämä taemmaksi myös.

Olipahan muuten ihanaa mennä pitkästä aikaa Rovan kanssa kahdestaan treenaamaan! Vielä meidän ihan ykköslajia, missä ollaan eniten fiiliksissä. Hyvä tästä tulee, oli hienoa nähdä missä me mennään oikein ja kuinka realistinen se kisaaminen tänä vuonna onkaan. Ja onhan se. Hui.

tiistai 18. joulukuuta 2018

Miten sitä meneekään

No mitä me ollaan tehty.

Lahku ainakin tietää. Se vapaana muutama viikko takaperin ollessaan lenkkimaastossa tökännyt silmänsä todennäköisesti tikkuun, jonka seurauksena eläinlääkärireissu. Sarveiskalvoon tuli pieni viiltomainen, pinnallinen haavauma. Mikä tarkoitti sitä, että edessä oli isompi ruljanssi silmätippojen kanssa. Kaksi ensimmäistä päivää meni kipulääkkeestä huolimatta aika paranneltaessa itseään, mutta sen jälkeen oltiin yhtä iloinen ja virkeä poika kuin aina.


Me ollaan käyty kyläilemässä kotikonnuilla, odotettu ensilumen tuloa (mikä vihdoin ja viimein saapui pääkaupunkiseudulle), käyty harvase päivä treenaamassa ja yritetty selvitä tästä kaamoksesta. Pojat on päässyt fysioterapeutin käsittelyyn. Meillä arki rullaa aika hyvin, tietysti vähän lenkkeilessä pulssia nostattaa kaksi teini-ikäistä koiraa, mut hei, sitä saa mitä tilaa.

Rovan kanssa ensi vuoden alussa aloitetaan toko-ryhmässä treenaaminen, että saataisiin meidät vihdoin ja viimein kisavalmiiksi ja korkkaamaan ALO-luokka. Kyse on minusta eniten häiriöstä, muuten meillä ollaan jo ihan hyvällä mallilla. Tämän lisäksi joka toinen viikko päästään agilityä treenaamaan ryhmässä.

Lahkun kanssa tarkoitus aloittaa valmennusryhmässä agilityn treenaaminen kunnolla. Ollaan saatu hyvät avaimet luomaan pohjaa lajille, mutta nyt haluan valvovan silmän alle kehittymään. Lappalaiskoirista koostuva harrasteryhmän kanssa päästään myös kuukausittain Nina Mantereen oppiin. Lisäksi ilmoitin Lahkun juuri Jalostuspäiville kuopioon tammikuulle. Myöhemmin keväällä olisi myös pääkaupunkiseudulla rodun erikoisnäyttely, pitää harkita sinnekkin lähtemistä!

Onneksi on kuitenkin pitkä joululoma tiedossa! Me lähdetään viikonloppua kohden kohti keski-suomea, josta siirrytään joulun tienoolla pohjois-savoon. Toivottavasti tiedossa on luminen ja ihana joulu! Joulun välipäivinä ja sen aikana on silti tarkoitus tavata koirakavereita, käydä sulattamassa kinkkuja koirakylpylässä ja treenailla hieman hyvässä seurassa.


Sellainen vuosi 2018. Jos vain jaksan koota vuoden kohokohdat ja mitä kaikkea on tapahtunut ja jopa seuraavan vuoden tavoitteet, siihen olisi hyvä lopettaa tämän vuosi. Toinen asia se, miten toteutuu. Kaikesta huolimatta ihanaa joulua!

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Lappalaiskoirien superpäivä

Kuopiossa järjestettiin 10.11 lappalaiskoirille suunnattu superpäivä, jonka Pohjois-Savon lappalaiskoirien aktiiviset jäsenet järjestivät ensimmäistä kertaa. Paikaksi valikoitui Koiramekka, jossa itsekkin oli tullut treenailtua muutaman kerran aikaisemmin. Halli oli iso, hieman tosin kaikui, mutta kentät olivat laadukkaat. Erityisesti "odotustila" ja kahvila olivat persoonalliset ja kodikkaat, oli mukava odotella omaa vuoroa sohvalla röhnöttäen. Vierestä löytyi hyvä lämppälenkkikin.

Rovan kanssa meillä oli luvassa tokoa pitkän tauon jälkeen. Olin laittanut sen totaalitauolle oman mielenterveyden vuoksi, joten kunnon tokotreenejä on viimeksi tehty viime keväänä. Rova eli hyvin vahvasti yli puoli vuotta sitten murrosiän pahinta jaksoa, jolloin jouduttiin ottamaan monessa eri asiassa takapakkia. Se ei kestänyt toistoja tai häiriötä, joten kun muutenkin agility oli astumassa kuvioihin, päätin tokosta ottaa hieman taukoa. Mikä on ollut tosi hyvä päätös! Kotona ollaan toki korjattu kapulan pitoa, tehty tasapainotyynyllä kaikkea kehonhallintaa ja perusasentoa ja sen sellaista.

Voin sanoa siis, että hieman jännitti. Meidän lisäjännitystä lisäsi myös se, että auto ei suostunut starttaamaan ajallaan ja jouduin kirjaimellisesti ajamaan kaasu pohjassa, että kerkeäisin oman vuoron alkuun. Onneksi sain kotona hieman lämmiteltyä Rovaa ja hieman vielä ennen oman tunnin alkua. Samailla sykkeillä vaan treenaamaan.

Kuva otettu aiemmin treenatessa Koiramekassa.

- Jatkossa aina ennen treenejä kontaktileikki. Luodaan hyvä alku treeneille.
Tätähän ollaan Rovan kanssa ennen taukoa tehtykin paljon, mutta vasta nyt oikeasti oivalsin tän tärkeyden. Se sai tosi paljon Rovaakin syttymään työskentelemään.

- Jos joudun käyttämään jätä-käskyä, älä palkkaa aina pelkästä luoksetulemisesta. Kehu. Käske sivulle ja palkkaa.
Kun palkkaat sivusta, laita koira tekemään töitä eli nostamaan etujalkojaan hyvin vähän saadakseen palkan. Palkka vasemmasta kädestä. Muista myös, että herkkukäsi liikkuu taskulle vasta, kun olet kehunut.

Tehtiin ensi peruspätkää seuraamisesta. Huomasin, että tauko on saanut Rovan tulemaan hieman eteen seuraamisessa. Siihen siis huomion kiinnittäminen ja korjaaminen! Hyvin onnistuneet täyskäännökset (minä käännyn vasemmalle) jossa koira on koko ajan skarppina. Käännöksissäkin hyvin mukana, ei pääse syntymään missään vaiheessa väljyyttä! JES. Yhdessä perusasennossa jäi seisomaan, mitä ei liiemmilti ole harrastanut. Liekö mistä sekin aivopieru. Vauhdinmuutoksissa, erityisesti normaali käynti-juoksu, Rova tahtoi lukea minun elehdintää siten, että teki maahanmenon. Hertan kanssa ei löydetty mitää erityistä elehdintää, mistä Rova voisi sen ottaa. Saatiin kuitenkin muutama hyvä toisto alle. Tämä treenattavaksi!

Otettiin seuraamisesta maahanmeno. Tiesin, että tässä ei ole ongelmia, koska maahanmeno on Rovan vahvinta osaamista. Kuten ylempänä kirjotin, se näkyy monesti ennakointina. Ei noussut ekalla ylös, toinen käsky. Palkkaus pallolla. Seuraavaksi seuraamisesta istuminen, mitä en vain jostain syystä ole saanut Rovalla treenattua. Ihan muutaman kerran vain kokeiltua. Tehtiin ihan muutama toisto käsiavuilla. Tätäkin hyvä alkaa vihdoin ja viimein treenaamaan! Koiralla on kyllä huvittava ilme ja ihmetys, kun ei käydäkkään aina maahan.

 
Ennen tokotreenejä ja niiden jälkeen.

Lahkun kanssa päästiin Sanna Kataisen oppiin agilitykentälle. Oltiin päivän viimeinen ryhmä, joten kerettiin hyvin sitä ennen tutustumaan paikkaan. Lahku sai myös samanikäisiä leikkikavereita samalla kun odoteltiin omaa vuoroa. Hieman huomaa jo pennussa murrosiän "ensioireita".

Agilityä tehtiin kahdessa eri osassa. Ensimmäiseksi oli putkipainotteisempaa pätkää, hieman takaakiertoja ja valssia. Meni tosi hienosti, taskuraketti päästeli tosi hienosti. Harmi kun tästä ei ole videomateriaalia. Se lukee hyvin ohjausta, vaikka välillä sitä itsekkin menee miten sattuu. Tokalla pätkällä oli vähän enemmän juoksemistä ja persjättöä, jolloin itse hirveän helposti taemmaksi. Lopulta saatiin onnistunut veto. Lahku on niin sähäkkä ja energinen tapaus, että sitä ei haittaa ollenkaan tehdä toistoja. Jäi todella hyvä fiilis treeneistä ja Sanna oli todella kannustava ja laitto menemään "pähkähullusti", mikä taas vapautti enemmän ja toi onnistumisia!

Oli kerrassaan ihana harrastuspäivä, mielellään olisi voinut vielä vaikka toisen samanlaisen päivän olla.

torstai 11. lokakuuta 2018

Lappalaiskoirien syyserikoisnäyttely


© Iina Saarikko

Viime viikonloppuna käännettiin auton nokka kohti kotikontuja keski-suomeen. Sunnuntaina oli vuorossa Lahkun ensimmäinen koiranäyttely, mikä pisti vähän jännittämään. Emännän viimeisin kehäkierros on ollut yli kolme vuotta sitten. Ainakin. Varmaan itseasiassa tuplasti pisemmältä ajalta. Ja me alotettiin näyttelyurakka ihan vaan erikoisnäyttelystä.

Ikää reilu 7,5kk. "Tasapainoisesti kehittynyt hyvät mittasuhteet omaava, sopiva vahvuusaste. Hyvä pään pituus. Alaleuka saisi olla vahvempi. Hieman leveäasentoiset korvat. Hyvä etuosa ja runko. Sopiva luuston vahvuus ja kulmaukset. Hieman jyrkkäasentoinen lantio ja alaskiinnittynyt häntä. Kevyet liikkeet, takaliike saisi olla voimakkaampi ja häntä saisi kiertyä kauniimmin selän päälle. Reipas käytös."

Kattavan arvostelun kirjoitti Riitta Niemelä ja tuloksena PEN4. Eniten ilahdutti pennun käytös kehässä. Se ei ollut moksiskaan. Meidän näyttelytreenaaminen oli nimettäin yhden käden sormilla laskettavissa, tokihan tutkimista ollaan opeteltu koko pentuajan vieraiden kustannuksella. Ja tosi hienosti Lahku meni! Ylpeä saa olla.



© Tutta Alarotu, kiitos paljon ihanista kuvista!
 
Ulkoasun muokkauksineen tehnyt Viivi 2012
Alkuperäinen versio BloggerThemes, kiitos!