Lappalaiskoiravalkku: rally-toko

Viime lappalaiskoiratreeneissä (6.1) vuorossa oli rally-toko, mitä viimeksi ajatuksen kanssa olen kertaillut lähemmäs sata vuotta sitten harmaa norjanhirvikoira Rommin kanssa kotipihassa. Ja siihenhän sen lajin opettelu sitten jäikin.

Meidän lappalaiskoiraporukan treenejä vetää Nina Manner, jonka opissa jokainen pääsi kertailemaan asioita, mitä haluttiin. Meillä nyt ei sinäänsä ollut mitään "kerrattavaa", pikemminkin kaikki uutta ja ihmeellistä, joten Rovan kanssa tehtiin pieni pätkä rataa. Paikkana oli uusi eläinpalvelu Feeniks, mutta nopeasti huomasimme, että se oli hieman liian ahdas edes lyhyen radan treenaamiseen. Muuten paikka oli oikein mieluisa!

Ehkä tuolla treenikerralla pieni palo syttyi lajiin. Se olisi kiva lisä totisen tokon ohelle ja jossa saataisiin aika vapaasti temppuilla yhdessä. Seuraavat päivät menivät sitten pelkästään ALO-ratojen ja yksittäisten liikeiden opiskelussa. Valtaosa liikkeistä oli silti tokon vuoksi hallussa. Treenattavaksi meille tuli eteentulo ja oikealta sivulle, vasen täyskäännös, seiso - istu - maahan, eteen istu, ohjaajan ympäri myötäpäivään.

Sunnuntaina sain onneksi Annan pitämään minulle ja Rovalle ratatreenit. Kotona oltiin treenattu takaakiertoa ja hieman eteen istumista. Rovalla oli järkyttävän hyvä draivi tekemisessä ekalla otolla, meni jopa hieman yli. Sillä on tapana nykyään alkaa komentamaan minua jos ei alakkaan samantien tapahtumaan, kun treenataan. Tähän siis huomion kiinnittäminen. Eteentulot olivat hyviä, joskin Rovalla tahtoi eteen istuessa nousta etujalat eli toisinsanoen tarjosi kurrea ja tassua. Seisomista ei olla hirveästi treenattu, mutta hyvin alkoi muutaman kertaamisen jälkeen tajuamaan mistä kyse.

Treenin alle:
- eteentulot (paikka ja etutassut maassa)
- seisomaan nouseminen (vähennä käsimerkkiä)
- maassa pysyminen (vasemman käden "häiriötreeni", nyt pomppaa ylös kun palkkakäsi nousee)
- ohjaajan ympäri myötäpäivään

Muuten rata meni oikein kivasti! Tosi mukiinmenevä vire ja tekemisen into. Vielä tietysti rutkasti ratatreeniä, jotta itsellä varmuus tulee. No... kaiken tämän innoittamana laitoin ilmottautumisen mölli-tokoon helmikuulle. Ja ajatuksena, että maaliskuussa korkataan viralliset kisat, missäs muuallakaan kun rodumestaruuksissa. Hups.

Rovan TOKOtreenit 1

Vihdoin ja viimein sain itseäni niskasta kiinni ja ilmoitin Rovan ALO-luokkaan valmistavalle kurssille. Nyt me sitten treenaillaan joka toisen viikon maanantaina ohjatusti, mikä on kyllä kultaakin tärkeämpi juttu. Sen jälkeen kun laitoin tokoilun Rovan kanssa tauolle reiluksi puoleksi vuodeksi, ei hirveästi valvovan silmän alla ole tullut treenailtua. Kun murrosikä näyttää hieman rauhoittuneen, uskalluin haaveilemaan jo siitäkin, että tänä vuonna korkattaisiinkin alokasluokka. Mikä sinäänsä ei ole mikään mahdoton "haave", koska ne pohjat mitä Rovan kanssa tehtiin ennen murrosikää, riittänevät hyvin kisoissa. Nyt ne taidot pitää vain siirtää häiriöön ja ketjuttaa liikkeet ja pitää ilonen fiilis koko ajan.

Rova lokakuussa 2018

Treenit aloitettiin kertaamalla jokaisen tavoitteet ja avainjuttuja mitä halutaan tältä ryhmältä. Otin sen jälkeen Rovan autosta ja odotettiin kentällä muiden ryhmäläisiä. Rova tarjosi hyvin kontaktia, mutta hieman reagoi muihin ryhmäläisiin, kun siirtyivät omille paikoilleen. Ei tule sinäänsä uutena juttuna, mutta toisaalta Rova reagoi niihin huomattavasti paljon vähemmän kuin oletin ja palasi aina kontaktiin. Paikkamakuussa hyvin kontaktissa, palkkasin paljon. Tehtiin vielä liikkeen jälkeen luoksetulot kun muut odottivat, tosi hienosti tuli luokse kivalla vauhdilla.

Käytiin läpi omalla vuorolla perusasennon paikkaa, mikä selkeästi tauon jälkeen on mennyt hieman liian eteen. Tähän treeniä, ensin käsiavulla. Perusasentoon myös eri kulmista, ei aina edestä. Otettiin väliin luoksetulo mikä taas tosi hieno, pallopalkka. Loppuun vielä pieni seuraamispätkä jossa käännös oikeaan ja täyskäännös, sekä muutama pysähdys. Tosi hienosti, ainut mitä korjattava oli tosiaan täyskäännöksen paikka (käännyn vasemmalle), joka hieman edessä.

Asioita mitä treenata:
- Kestoa (perusasennossa), koiralle kestävyyttä ajallisesti, kun ei heti tehdäkkään jotain. Nyt hieman turhautuu.
- Perusasennossa paikka. Nyt hieman liian edessä. Ensin käsiavulla. Muista pitää kriteerit korkealla, koska Rovalla hyvä perusasentoon tuleminen.
- Täyskäännöksessä paikka liian edessä, treenaa tämä taemmaksi myös.

Olipahan muuten ihanaa mennä pitkästä aikaa Rovan kanssa kahdestaan treenaamaan! Vielä meidän ihan ykköslajia, missä ollaan eniten fiiliksissä. Hyvä tästä tulee, oli hienoa nähdä missä me mennään oikein ja kuinka realistinen se kisaaminen tänä vuonna onkaan. Ja onhan se. Hui.

Miten sitä meneekään

No mitä me ollaan tehty.

Lahku ainakin tietää. Se vapaana muutama viikko takaperin ollessaan lenkkimaastossa tökännyt silmänsä todennäköisesti tikkuun, jonka seurauksena eläinlääkärireissu. Sarveiskalvoon tuli pieni viiltomainen, pinnallinen haavauma. Mikä tarkoitti sitä, että edessä oli isompi ruljanssi silmätippojen kanssa. Kaksi ensimmäistä päivää meni kipulääkkeestä huolimatta aika paranneltaessa itseään, mutta sen jälkeen oltiin yhtä iloinen ja virkeä poika kuin aina.

Me ollaan käyty kyläilemässä kotikonnuilla, odotettu ensilumen tuloa (mikä vihdoin ja viimein saapui pääkaupunkiseudulle), käyty harvase päivä treenaamassa ja yritetty selvitä tästä kaamoksesta. Pojat on päässyt fysioterapeutin käsittelyyn. Meillä arki rullaa aika hyvin, tietysti vähän lenkkeilessä pulssia nostattaa kaksi teini-ikäistä koiraa, mut hei, sitä saa mitä tilaa.

Rovan kanssa ensi vuoden alussa aloitetaan toko-ryhmässä treenaaminen, että saataisiin meidät vihdoin ja viimein kisavalmiiksi ja korkkaamaan ALO-luokka. Kyse on minusta eniten häiriöstä, muuten meillä ollaan jo ihan hyvällä mallilla. Tämän lisäksi joka toinen viikko päästään agilityä treenaamaan ryhmässä.

Lahkun kanssa tarkoitus aloittaa valmennusryhmässä agilityn treenaaminen kunnolla. Ollaan saatu hyvät avaimet luomaan pohjaa lajille, mutta nyt haluan valvovan silmän alle kehittymään. Lappalaiskoirista koostuva harrasteryhmän kanssa päästään myös kuukausittain Nina Mantereen oppiin. Lisäksi ilmoitin Lahkun juuri Jalostuspäiville kuopioon tammikuulle. Myöhemmin keväällä olisi myös pääkaupunkiseudulla rodun erikoisnäyttely, pitää harkita sinnekkin lähtemistä!

Onneksi on kuitenkin pitkä joululoma tiedossa! Me lähdetään viikonloppua kohden kohti keski-suomea, josta siirrytään joulun tienoolla pohjois-savoon. Toivottavasti tiedossa on luminen ja ihana joulu! Joulun välipäivinä ja sen aikana on silti tarkoitus tavata koirakavereita, käydä sulattamassa kinkkuja koirakylpylässä ja treenailla hieman hyvässä seurassa.

Sellainen vuosi 2018. Jos vain jaksan koota vuoden kohokohdat ja mitä kaikkea on tapahtunut ja jopa seuraavan vuoden tavoitteet, siihen olisi hyvä lopettaa tämän vuosi. Toinen asia se, miten toteutuu. Kaikesta huolimatta ihanaa joulua!

Lappalaiskoirien superpäivä

Kuopiossa järjestettiin 10.11 lappalaiskoirille suunnattu superpäivä, jonka Pohjois-Savon lappalaiskoirien aktiiviset jäsenet järjestivät ensimmäistä kertaa. Paikaksi valikoitui Koiramekka, jossa itsekkin oli tullut treenailtua muutaman kerran aikaisemmin. Halli oli iso, hieman tosin kaikui, mutta kentät olivat laadukkaat. Erityisesti "odotustila" ja kahvila olivat persoonalliset ja kodikkaat, oli mukava odotella omaa vuoroa sohvalla röhnöttäen. Vierestä löytyi hyvä lämppälenkkikin.

Rovan kanssa meillä oli luvassa tokoa pitkän tauon jälkeen. Olin laittanut sen totaalitauolle oman mielenterveyden vuoksi, joten kunnon tokotreenejä on viimeksi tehty viime keväänä. Rova eli hyvin vahvasti yli puoli vuotta sitten murrosiän pahinta jaksoa, jolloin jouduttiin ottamaan monessa eri asiassa takapakkia. Se ei kestänyt toistoja tai häiriötä, joten kun muutenkin agility oli astumassa kuvioihin, päätin tokosta ottaa hieman taukoa. Mikä on ollut tosi hyvä päätös! Kotona ollaan toki korjattu kapulan pitoa, tehty tasapainotyynyllä kaikkea kehonhallintaa ja perusasentoa ja sen sellaista.

Voin sanoa siis, että hieman jännitti. Meidän lisäjännitystä lisäsi myös se, että auto ei suostunut starttaamaan ajallaan ja jouduin kirjaimellisesti ajamaan kaasu pohjassa, että kerkeäisin oman vuoron alkuun. Onneksi sain kotona hieman lämmiteltyä Rovaa ja hieman vielä ennen oman tunnin alkua. Samailla sykkeillä vaan treenaamaan.

Kuva otettu aiemmin treenatessa Koiramekassa.

- Jatkossa aina ennen treenejä kontaktileikki. Luodaan hyvä alku treeneille.
Tätähän ollaan Rovan kanssa ennen taukoa tehtykin paljon, mutta vasta nyt oikeasti oivalsin tän tärkeyden. Se sai tosi paljon Rovaakin syttymään työskentelemään.

- Jos joudun käyttämään jätä-käskyä, älä palkkaa aina pelkästä luoksetulemisesta. Kehu. Käske sivulle ja palkkaa.
Kun palkkaat sivusta, laita koira tekemään töitä eli nostamaan etujalkojaan hyvin vähän saadakseen palkan. Palkka vasemmasta kädestä. Muista myös, että herkkukäsi liikkuu taskulle vasta, kun olet kehunut.

Tehtiin ensi peruspätkää seuraamisesta. Huomasin, että tauko on saanut Rovan tulemaan hieman eteen seuraamisessa. Siihen siis huomion kiinnittäminen ja korjaaminen! Hyvin onnistuneet täyskäännökset (minä käännyn vasemmalle) jossa koira on koko ajan skarppina. Käännöksissäkin hyvin mukana, ei pääse syntymään missään vaiheessa väljyyttä! JES. Yhdessä perusasennossa jäi seisomaan, mitä ei liiemmilti ole harrastanut. Liekö mistä sekin aivopieru. Vauhdinmuutoksissa, erityisesti normaali käynti-juoksu, Rova tahtoi lukea minun elehdintää siten, että teki maahanmenon. Hertan kanssa ei löydetty mitää erityistä elehdintää, mistä Rova voisi sen ottaa. Saatiin kuitenkin muutama hyvä toisto alle. Tämä treenattavaksi!

Otettiin seuraamisesta maahanmeno. Tiesin, että tässä ei ole ongelmia, koska maahanmeno on Rovan vahvinta osaamista. Kuten ylempänä kirjotin, se näkyy monesti ennakointina. Ei noussut ekalla ylös, toinen käsky. Palkkaus pallolla. Seuraavaksi seuraamisesta istuminen, mitä en vain jostain syystä ole saanut Rovalla treenattua. Ihan muutaman kerran vain kokeiltua. Tehtiin ihan muutama toisto käsiavuilla. Tätäkin hyvä alkaa vihdoin ja viimein treenaamaan! Koiralla on kyllä huvittava ilme ja ihmetys, kun ei käydäkkään aina maahan.

 
Ennen tokotreenejä ja niiden jälkeen.

Lahkun kanssa päästiin Sanna Kataisen oppiin agilitykentälle. Oltiin päivän viimeinen ryhmä, joten kerettiin hyvin sitä ennen tutustumaan paikkaan. Lahku sai myös samanikäisiä leikkikavereita samalla kun odoteltiin omaa vuoroa. Hieman huomaa jo pennussa murrosiän "ensioireita".

Agilityä tehtiin kahdessa eri osassa. Ensimmäiseksi oli putkipainotteisempaa pätkää, hieman takaakiertoja ja valssia. Meni tosi hienosti, taskuraketti päästeli tosi hienosti. Harmi kun tästä ei ole videomateriaalia. Se lukee hyvin ohjausta, vaikka välillä sitä itsekkin menee miten sattuu. Tokalla pätkällä oli vähän enemmän juoksemistä ja persjättöä, jolloin itse hirveän helposti taemmaksi. Lopulta saatiin onnistunut veto. Lahku on niin sähäkkä ja energinen tapaus, että sitä ei haittaa ollenkaan tehdä toistoja. Jäi todella hyvä fiilis treeneistä ja Sanna oli todella kannustava ja laitto menemään "pähkähullusti", mikä taas vapautti enemmän ja toi onnistumisia!

Oli kerrassaan ihana harrastuspäivä, mielellään olisi voinut vielä vaikka toisen samanlaisen päivän olla.