Rova ekan radan jälkeen "ei tunnu missää" ja Rova toisen radan jälkeen "kevyt aivohiki".
Me tehtiin se! Kuumana helatorstaipäivänä Jämsässä ajeltiin teini-iän vanhoille treenikentille, jossa aikoinaan hirvikoiran kanssa tuli treenailtua paljonkin. Nyt oli luvassa Rovan kanssa rally-tokokisat, ALO-luokka tuplana, tuomari Maria Riski. Paikkana oli laaja ruohokenttä metsän vieressä, keli oli todellakin lämmin vaikka pohjoistuuli puhalti. Tehtiin heti ilmottautumisen jälkeen Rovan kanssa rauhallinen maastolenkki.
Tein omasta mielestäni varsin meille tavallisen lämppärutiinin, mutta silti koira oli hieman "hukassa" ennen oman vuoron alkua. Uusi kenttä aiheutti kyllä muillekkin koirakoille vaikeuksia ja monet sanoivatkin, että koira tarvitsi ylimääräisen tsemppauksen. Jouduin jonkun verran tsemppaamaan Rovaa kehänlaidalla, kun yleensä se on innosta piukeana tekemässä. Rata oli kivan haastava, lisänä vielä maha täynnä perhosia. Kaameaa seuraamista välillä, koira kyllä seurasi, mutta löysästi. Ei siis missään nimessä meidän kriteerien mukainen suoritus, vaikka jollekkin varmasti olisi kelvannut. Pisteitä kerättiin 96p, sijoitus toinen ja kehuja tuomarilta saatiin juurikin hienosta seuraamisesta!
Toiseen rataan Rovakin tsemppasi tosi hienosti, se oli motivoituneempi, vaikka se viimeisin teho oli poissa. Nyt se oli tomerana tekemässä radan alussa. Rata meni oikein näppärästi loppupuoliskolle asti, kunnes tuli maahanmeno perusasennosta. Maahanmeno on Rovan mieluinen liike, meidän yhteinen kiva! Ei tänään, kehoitin koiraa useamman kerran maahan, jonka jälkeen annoin selvän käsimerkin. No, näppäränä tyttönä halusin uusia tämän liikkeen, mistä lähti eka -3p. Toisella yrittämällä tismalleen sama juttu, mutta nyt ylimääräisiä liikkeitä eli -10p. Puhuin treenikaverini kanssa tässä myöhemmin ja todettiin, että jos vain hoksottimet olisivat toimineet niin kuin olisi pitänyt, mut olisi kannattanut tyytyä vain ensimmäisen yrityksen lopputulokseen, vaikka seuraavalla kerralla se olisi ekasta käskystä sinkoutunut maahan. Loppurata meni hienosti ja lopputulos oli meille 86p ja TP. Läpihän se meni, mutta piti tehdä siitä itse todella haastavaa.
Hyvä mieli silti jäi, vaikka muutaman päivän se ottikin omasta mokasta oli palautua. Nyt me kuitenkin suunnataan kohti AVO-luokkaa! Katsotaan siis koska seuraavan kerran kutsuvat kisakentät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti