torstai 17. tammikuuta 2013

Jos pidän siitä, se on minun

Aina on ihanaa nähdä koiriensa sukulaisia. Alku viikosta meillä oli mahdollisuus tavata hieman Kassu lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia! Ja kukapa ei tähän ei suostuisi. Meitä tuli piristämään lapsenlapsi Pihka ja hänen kaksi lastansa Myy ja Mökö. Muutama paimentava haukku oli siis reissussa!


Paukapää Iines alias Pihka

En tiedä ollenkaan oliko se sitten yhtään hyvä juttu kun näin ne kaksi maailman suloisinta ja rohkeinta lapparipentua jalkojeni edessä katsomassa silmiin ja heiluttamassa häntäänsä. Siinä nimettäin teki mieli tehdä temppu ota-ja-katoa-nopeasti-paikalta. Myös Kassu otti pennut hyvin vastaan, aluksi se hieman arasteli pieniä ja innokkaita penikoita, mutta lopuksi juoksenteli niiden kanssa. Eikä Pihkankaan seura ollut yhtään huonoa, ihana nähdä kun he yhdessä viilettivät pitkin jäätä kiusaten toisiaan ja mitäs muutakaan kuin paimentaen toisiaan.


Myy (Duohta Ustit Gahci Manna) ja Mökö (Duohta Ustit Gahci Stallu)

Oli mukava tavata, otetaan joskus uudelleen!
Kuvia löytyy täältä: http://junnukoirat.kuvat.fi/kuvat/Lappalaiskoirat/Kassu,+Pihka,+Myy+ja+M%C3%B6k%C3%B6/

5 kommenttia:

Jenni kirjoitti...

Noi pennut, voiko olla mitään söpömpää?:) Ihania palleroita.:)

Millan kirjoitti...

Voi herttinen, että on ihania! Taitaisipa käydä meikäläisenkin mielessä jonkinlainen pakosuunnitelma tuommoiset pörröpallerot kainalossa.

Ada kirjoitti...

Pentukuvat pitäis lailla kieltää! Koska ne lisää mun pentukuumetta, vaikkakin lappari ei ole se rotu, mutta silti. Wää.

Viivi kirjoitti...

:333 On ne ihania kyllä vaan!

Anonyymi kirjoitti...

Ihania kuvia ! ♥ millä kuvaat?

 
Ulkoasun muokkauksineen tehnyt Viivi 2012
Alkuperäinen versio BloggerThemes, kiitos!